Ja minä tapaan itseni toisen puolen
- kosmoksen läpi saapuneen tunteen -
avaruudesta alkunsaaneen sekopäälapsen,
jota olen hartaasti kadehtinut,
vaikka itse olen vain fiktiota.
Sanoja kirjasi sivuilla,
niin paljon enemmän halusin olla,
kun valittiin jonoihin prinsessoja
ja tarvitsin jonkun, joka pitäisi kiinni.
Sanoja, aivan kuin aikojen alussa.
Mitäpä väliä lupauksista,
tunteista.
Jäljet jäivät. Arvet itkivät aikoja.
Ja lopulta, kuinka onkaan niin kamalan koomista:
Sinä suutelet tuhkaa,
tanssitat timantteja.
Ja minä, minä opettelen olemaan tähdenlento.
Kuolleiden primadonna.
Papitar ja madonna.
perjantai, 26. huhtikuu 2024
Primadonna
torstai, 25. huhtikuu 2024
Sieluni kuvia/Unia Niililtä
Olenko haaveillessani
ampunut kuoliaaksi
joutsenparini -
vaiko moisen kartoittanut?
Kun ajatukset pelaavat
niin suurin liikkein
ja minä olen tuomiolla:
esillä vaa'alla.
Lihani punnitaan,
Maa'tin sulkaa vastaan
ja minut kaivetaan auki
sana sanalta
ja sävel säveleltä
sieluani tutkivat
balsamoidut jumalankuvat -
kirkuvat pakanat.
Ja kirousten saapuessa:
kun aamunkoitto nukkuu
tämän ikuisen maskin
pois kasvoillani
katsooko minua silmiin harlekiini
vaiko aurinko,
joka uhraisi minut
ja polttaisi lihani.
Yksin avaruudessa,
minä olen yksin.
Ja tuhannet rattaani odottavat pyhää rauhaa.
Rakkaus saapuu, kuin sade
- se ylleni laskeutuu ja sataa.
ampunut kuoliaaksi
joutsenparini -
vaiko moisen kartoittanut?
Kun ajatukset pelaavat
niin suurin liikkein
ja minä olen tuomiolla:
esillä vaa'alla.
Lihani punnitaan,
Maa'tin sulkaa vastaan
ja minut kaivetaan auki
sana sanalta
ja sävel säveleltä
sieluani tutkivat
balsamoidut jumalankuvat -
kirkuvat pakanat.
Ja kirousten saapuessa:
kun aamunkoitto nukkuu
tämän ikuisen maskin
pois kasvoillani
katsooko minua silmiin harlekiini
vaiko aurinko,
joka uhraisi minut
ja polttaisi lihani.
Yksin avaruudessa,
minä olen yksin.
Ja tuhannet rattaani odottavat pyhää rauhaa.
Rakkaus saapuu, kuin sade
- se ylleni laskeutuu ja sataa.
Löytää kodikseen
saviruukun,
jossa sydän.
(Niili tulvii.)
(Niili tulvii.)
lauantai, 20. huhtikuu 2024
Uhripaikka
Sydämeni rituaalinen uhripaikka
piilee syvien silmiesi takana.
Mitä mahdatkaan nähdä katseellasi, armaani:
katsellessasi minua.
Minun rintani on lukittu varkailta
vaan sinun edessäsi olen:
totuutta ja ilmaa.
Aina, kun jään vaille sinua
varron - janoamaan jään,
kuin leijona.
Minä rakensin rinnalleni piirin
ja pyhitin siunatun alttarin.
Kehän piirsin athemein terin
ja sinetit sinulle loin.
Jotta löytäisit minut katseesi takaa,
kaikkien maailmojen siltä puolen,
jossa halukkaat sydämet kohtaavat
ja toisensa nielaisevat
muinaisin riitein.
keskiviikko, 17. huhtikuu 2024
Kevät on arkkitehti
Kevät on mitä kuuliaisin arkkitehti -
ahkera työssään ja aina tasan varma
jotta me, jotka emme halua olla
naimisissa kylmän pimeyden kanssa
saamme ihailla sen iloa ja valoa.
Ensimmäiset perhoset ovat
kuoriutuvia:
Todistamme luonnon muodonmuutoksia.
Lumen alta kasvavat esiin ruohon vihreät sormet.
Järvet sulavat, kevätsade kasvattaa
odotusta lämmöstä:
maailma odottaa.
Joutsenparit lammilla lupaavat muutosta.
Maailman vihreys
pian kukkaan puhkeaa.
keskiviikko, 17. huhtikuu 2024
As Above...
The world does reflect us/
we gaze ourselves in cruel fate.
Life is like a house of mirrors
but only it's darker, twisted side.
Tasteless, worthless souls we are -
lost like widowed swans.
Trying to fly, yet we fall
with our souls all torned apart.
Blessed with a hearts
which don't scream -
they do softy sing.
Sing, like the goddesses do,
the forces of everything.
We fall like the holy ones
and rise like our faults.
What comes around it goes around.
As above so below.
