maanantai, 11. maaliskuu 2024

Doppelgängers

 

I'll find you in the darkness:
you are the shadow which I do seek.

I'll find you within my darkness
since it does treasure both,
you and me.

My mirror in your mirror,
my sweetest, clearest cure.

My deepest amour.

The dearest ache -
it is living within you.

###

If I lose another part of me
does it mean I'd lose you too?

We are tied together by these same, tight robes:
like a prayer I am bound to you.

You're the mirror in my mirror:
our fates are mixed up so well.

So how can I tell
I am a whole, different thing
if I lose another part/
be lost and wandering
away from our lovely Hell?

maanantai, 11. maaliskuu 2024

Langenneet valonkantajat

 

 

Katso, kuinka rakkaus maatuu.
Inhimillistyy kuoleva kauneus.
Valo sukeltaa hämärään valaiden lailla
/saapuu takaisin öisissä sävyissään.

Tummimpaan sieluunsa pukeutuneet langenneet enkelit
saavat arpensa ihoilleen, kuin läksijäislahjoina.
 
Serafit vuotavat verta ja itkevät
paluutaan ihmisyyden valtakuntaan.

Katso, kuinka turmio kutsuen kuiskailee
ja tuomioon nimetään rakkaudesta lahonneet.

Inhimillistyy kuoleva kauneus
niin maan päällä
kuin taivahissa.

lauantai, 9. maaliskuu 2024

Runo Aliisasta/nuoresta noidasta

 

 
Nainen soittaa rumpuaan öisin
aina alas alisen porteille.
Istuu ikkunalaudalla avaruuden
ja kurkottelee hopeista kuuta.
Huulensa mustaa punalla keskiyön
kunniaksi messun tumman
ja antaa hiustensa kasvaa/
tavoitella juuriaan.

Juuretonna täällä maailmassa
silti kytköksissä kaikkeen
maagisen maailman musiikkiin,
entisistä elämistään löytää tulta:

Sitä samaa, joka palaa silmissään
ja sydämensä oikein sytyttää
tanssiin mitä tulisimmassa duurissa/
kehossaan villin naisen voima.

Kietoutuneena metsänpeittoon/
joka lämpöä sieluun suo
ei hän suinkaan ole eksyksissä
vaan kotonaan jumalaisen keskellä.
Vanhojen temppeleiden ympäröimänä
luontomme iänkaikkisilla poluilla
oman karmansa kantaja
ja taikansa kannattaja.

Vanha sielu, tuo nuori noita -
nähnyt jo aikoja muinaisia/
näkyjä ennen syntymänsä aikaa
niin suurella kaipuulla muistellut.
Elänyt monta elämää,
monen muodon kautta kasvanut:
niin kovin kauniina näkee maailman
sen kaiken kivunkin takaa.

Alas muinaisen alisen porteille
kas kantautuu tuo soitto rumpujen -

kuutamoaan katsoo nuori nainen
hymyillen, vinosti haaveilen
tässä ikielävässä
kaikkeudessa.

 

lauantai, 9. maaliskuu 2024

Metamorfoosi

 

Rakkaus elämään syö sydäntäni,
raatelee mieltäni, kuin kiivain petoeläin
ja kuoleman taakse verhoutunut
sieluni ulvoo -
kun maailma irroittaa ihmisen
luomastaan sudesta.

Tämä on lopullinen muutos/metamorfoosi:
todellisuuspakoisen todellisuutta
kun matkalla kylmästä ja pimeästä
saavun hämärän läpi
aamun hartaaseen valoon.

Aurinko laskee lämpönsä ylleni
-
olen jättänyt taakseni
petojen juhlimat fiestat.

Oman alkemiani kultaisen kaavan
keksin:

nyt ilona loistan -
olen elossa.

lauantai, 9. maaliskuu 2024

Kevään alkusoinnut

 

 
Ja näin puhtaaksi sulaa kaunis, valkea neito -
maailma ympärillämme, pyhä äiti maa.
Valo täyttää tyhjyyden, pimeän poistaa 
ja muisto talvesta on vain yönmusta uni.

Antaa auringonvalon parantaa maan ja mielen -
villin tuulen vienosti vietellä,
korviin kuiskutella sulosointuja.

Salaisukksia.
 
Sinfonioita.

Hiuksia hellästi letitellä,
kevätlämmön kaunistaa
mikrokosmoksen ja kaikkeuden
niin sinussa kuin minussa.

Kevät lempien pehmentää luonnon ja luonteen.

Synnyttää maailman täysin uuden.

Maalaa ikuisen elämän kaavan.
 
Herättää eloon, kasvaa ja kasvattaa
uuden alun lapsiaan
auringon alla.
 
  • Blogikuva

  • Kuvia