Hän on valoa.

Hän on antipimeys.

Hän on kaaos.
 

Hän on toivo, jota pidän 
kietoutuessani tiukemmin elämän pakkopaitoihin/
köyttäin sydämeni kiinni tiukemmin nyörein
vapauttaen sieluni.


Hän on vapaus.

Hän on aurinko.

Hän on totta.
 

Täällä valheiden laaksoissa kuljen,
kuin elävän elämän sokeimpana orjana
oman mieleni ääntä kuullen.


Ja kerrothan sinä minulle tragediat elon, kerrothan säännöt siitä,
koska haluten kaipaan tietää,
kuinka täällä kasvoilta pois lasketaan maskit.

Kuinka löytäisin valon, kun olen itseni sisälle
haluamattani kasvattanut ikuisen yön.

Ja rakastan valon herraa.
 

Ja hamuan pimeyttä.