Kesällä sade siunattu ihollani lauleli
kun sinä pesit minun syntini haaksirikkoon.
 
Sateesi suudelmina opin tuntemaan, jotka eivät loppuisi
ennen kuin sinä saattelisit minun myrskyni alkuun.
 
Askel askeleelta, käsi kädessä
me ohjailimme, uimme toisemme loppuun.
 
Ja sinä kesänä tunsin tuulen,
sateen palavan.
 
Kaikki ne pyörteet sinussa
ja minussa.