Missä vapaana, kirkkaana virtasit kerran
armas mieleni syvin meri
sano, että kukitat, pelastat kerran
minun tumman mieleni.
niin kadonnut olen - varis
lintu hämärän mailta -
täällä elämän synkkä
ja pettävän kalteva laita;
ovat polut hankalia kulkea toisinaan,
pelottavia pimeällä.
Missä vapaana kuljeksit kerran
rakas, nuori haaveileva sydänrukkani.
Arpoen vaiko varkain täällä elät
yhä hiljaisena rinnassain -
ei kammioissasi huutoa ei halua käy
vain hiljaisuus rakkautta kantaa
yhä hetkeään odottaa, jolloin voisi
rauhansa toiselle antaa.
kun saapuu loputon keskiyö.
Kun kaikki taika alkaa ja haihtuu
aika kulkee/sydän lyö.
Olen rauhassa ainoastaan aina ja vain
sylissä, suojassa armaimpain.
Minä pukeudun valkoisiin ainoastaan ja vain
rakkauteni hautajaisissa.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.