Hän makaa huoneessa hiljaa-
dekadenttina, makaberisen kauniina
kuin albino nukkelapsen ruumis silpojien paratiisissa,
Yllään parhaimmat pyhävaatteet, jotka puki päälleen miellyttääkseen
kohtalon valvovaa silmää/
teurastavaa katsetta -
lumoavaa
sielua
vaativaa.

Kuinka hankalaa onkaan elää maailmassa,
jossa sinun viehätyksesi perustuu kuolemanpelkoon.

Laskea jokaikinen sekuntti
tuhon hurmaavaa tanssia
ja rukoilla
ja katua.