On maassa lunta.
 
(Se satoi lahjaksi.)
 
Oli taivas antelias kovin.
 
(Teki talvea maa.)
 
Niin nuo puutkin pukeutuneet valkoiseen
kuin iloiten tai surren.
Niin kauan sitten linnut katosivat
tästä hämärästä valoon.
 
Ja niin kovin kerran sinäkin
halusit olla niistä linnuista yksi.
Unia näit, joissa kasvatit itsellesi siivet -
opettelit lentämään,
pilvissä kiisit.
 
***
 
Kuluivat vuodet,
teki talvi kotiaan päälle maan.
Niin kovin kipeä se yhä oli -
ihollasi kosketus luonnon.
 
Olivat linnut jo lähteneet.
 
Niin tyhjältä taivas vaikutti.
 
Kauas pois lentäneet.
 
Lainaten sinun siipiäsi.