Musta katseesi kulkee pitkin menetetyn maailman rintaa:
Kuinka sinä otat kiinni sen sieluista ja luista, 
saapuen tuona yöntummana ratsastajana. 

Kuinka luisinkin sormin kosketat yhä sydäntäni.
 
(Raivaten kaikki tiet auki Edeniin ja Helvettiin.)

Toisinaan sinä saavut suurin, valtavin siivin
ja toisinaan - aivan, kuin varkaan hymynä -
minä näen sinun samoavan katseesi kääntyvän etelän suuntaan.

Ja jossain päin maailmaa herää kaikkeutemme loppu.