On äiti maalla yllään hääpuku/
sen helma valkea, kuin morsian.
Kasvoilla kallioisilla ikiaika
vuosiensa aikainen.
Hiuksissansa villi tuuli,
oksiansa heiluttaa.
Silmissänsä vuodenajat -
monissa väreissä kukkivat.
Luontoon teen kotoni kevätvarhain:
notkein jaloin metsän polut, varmoin askelein vuorten rinteet -
kevyesti vetehen halajan.
Uusissa tuulissa kasvun kausi,
loistelias keväänaika
keinussaan kiikkuu, aikaansa luo.
Lapsensa, luontonsa herättää.
Uusissa tuulissa kasvun kausi,
loistelias keväänaika
keinussaan kiikkuu, aikaansa luo.
Lapsensa, luontonsa herättää.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.