Ja kaikista kaunein on ikiyö -
yötaivas ikuinen/rajaton avaruus,
jonka kaikkia planeettoja emme tule koskaan tuntemaan
ja jonka komeettoja emme ole kykeneviä ampumaan alas. 

Sen ikivanhat tähdet, nuo avaruuden titaanit,
tuhansienkin valovuosien takaa,
huokuvat magiaa ja lohdullista valoaan tänne
rauhaa rukoilevan maan ylle.

Maat ovat meidän, vaikkei niitä tavallaan ole.
Ja jokaisella on rajansa, vaikka kaikki ovat yhtä:
henkeä salpaavan kaunista luonnonluomaa.

Ihmiskunta sairastaa ja me voimme 
vain toivoa parasta.

Haaveissa kurkoittaa tähtiin
kun oikeus nukkuu untaan.