Huusin kevyeen yöhön, huusin raskaaseen iltaan.
Nauroin väistyvään aamuun ja päiviin aurinkomme alle.

Laskin olemukseni rannalle, jolla pyhyyden hiekka
kutitteli varpaitani jättäen jälkeensä
jalanjäljet jumalten.

Ja käärmeet jaloisani matelivat hiljaa
matkiessaan vertaisiaan hiuksissani.

En ole minä Medusa/on elo Via Dolorosa.

Se on yksi pieni avunpyyntö.

Yksi rukous vain.