Kevät kukkii, kukoistaa uuden alkua juhlien

vaan niin talvi kaataa kevätruusun, syväjäädyttäen sen juuret

Sataa valkoista suruaan hunnuksi ylle jo parantuneen maan -

niin kylmänä jälleen tuulessa soi valssi julman talven.

 

Ei aurinkokaan valollaan loista, eivät linnut täällä laulujaan toista.

Ei tämä vaikuta lain siltä keväältä, 

joka syvällä sydämessä soi.

 

Vaan upota haaveisiinsa voi ennemmin,

kuin kadota surunsa valkoiseen hankeen.

 

Loppuisi jo tämä pitkä kuolema:

kevään tuntua kaipaamme uuden.