Sinun sielusi laulaa kuin satakieli mieleeni
ikuisen yön hämärässä aamussa -
jonka varjoissa viettelet, kuin sfinksi -
naukuen arvoituksesi kerrot, leijona Nemean.
Fantasioiden rajoilla, niiden lailla liitelet,
tiedät keijukaiset ja muut tarut kerrotut -
unelmissasi uinut, oi sinä seireeni, Ariel
joko olet helmesi löytänyt lumotun?

***

Minä olen etsinyt satuja, eksynyt pimeille kujille -
rukoillut haaveita esille koko pienen elämäni.
Koska tiedän että maailmassa on taikaa
olenhan aistinut rakkauden sisältäsi.
Ja vaikka olisi veressäni pimeys
saan valon viereltäsi, armaani.
Yön aaveet eivät laula minulle, en huku sen tunteihin kanssasi -
meidän on maailma, sielunparini.

Olemmehan tarina.

Toisillemme kirjatut.