Ensimmäiset kevään kukkaset nousevat jo mullasta
ja lämpö sulattaa pois kalman kohmeisen otteen
ja pian vihertävät myös pihamaamme ikuiset puut -
linnut saapuvat takaisin pesimään niiden oksille.
Äiti maa on antanut rakennusainetta, huolinut, kasvattanut lastaan,
rakkaudella, jolla kuollutkin herää eloon.
Uusille siiville nyt näin  mieli saattaa nousta
tanssien liittyä elämän karkeloon.

Piirräthän selkääni siipeni armaat ,
tiedän, ne kestävät - näethän
kuinka nyt jo kävelen pilvien yllä
sydämessäni rakkaus -
piirräthän siipeni.

 
Täällä luottaen reinkarnaation iättömän, puhtaaseen voimaan
kuoriudun ulos harmahasta kotelostani, kodista
jonka sisällä olen saanut vahvistua ja kasvaa
kuten toukasta kehittyvä perhonen
uudelleen syntyä, eloon saapua.

Herätä henkiin, olla keveä perhosen lento,
lempeä lämpö ja kosketus hento.

Nosta minut syliisi, rakkauteni.

Piirräthän siipeni ja kutsuthan luoksesi.