Metsä kutsuu ja sille kuuluu vastata
pyhittää maa
ja olla kuin eläin.
Ja päivät, ne tuntuvat rakeisemmilta,
raskaammilta,
kuin sade sateen päällä.
 
Kuukaudesta kuuhun
taivas kutsuu,
sille täytyy pyhittää maa.
Ja olla kuin eläin.
Ja maan ollessa pyhä
taivas sataa vettä päällemme.
Täytyy olla kuin eläin,
täytyy uskoa ja uskaltaa.
 
Kuin sade sateen päällä
ovat raskaita päivät
valon rakeista rakennetut
temppelit ja metsäin puut.
Ja ollessaan kuin eläin
voi viimoin herätä huomaamaan
huomisen päivän valon -
luonnon tukahduttaman toiveen.
 
Meri kutsuu metsää luokseen
ja sille kuuluu vastata.
 
 
Olla kuin eläin.
 
 
Olethan sinä itse?
 
***
 
 
Mitäpä jos sitä "antautuisi" aina hetkeksi ja tosiaan aina välistä katsoisi maailmaa vähän kuin eläimen silmin?