Äänet ympärillä pyytävät ylittämään tien
kun mieli ei ole valmis tai vakaa niitä tukkimaan.
Hyppäämään ne kutsuvat yli sen viimeisen kaiteen -
katsomaan alas kielekkeeltä sinne, 
missä hulluus on -
jossa on koti.
 
Koska siellä se on, rakkaus!
 
Sieltä sielu kumpuaa!
 
Niin ne kertovat, 
ja vapaaksi et itseäs voi luulla
ellet hetkeksi näin raskauttasi laske.
Unohda ellet olemassaolosi painoa,
vuoksensa hylkää tätä laaksoa murheen.
 
Niin ne pyytävät lupaa antaa nimen uuden,
kertoa uuden sadun -
luoda uuden elämän.
Sadoilla käsillään ne ahnaasti kurkottavat sieltä
rotkosta kurimuksen pyytävät
luokseen paratiisin tielle.
 
***
 
Mustia kukkia siellä kasvaa, 
on siellä vielä se kaunis ja vilpitön maa, ja aurinko, 
tiedon siitä kuulitko jo?
 
Se sataa päälle nyt ja aina.