Nukkeja me olemme, vain nukkeja!
Vedä narusta, niin saatat saada yllätyksen:
Minähän joko niiaan tai nyökytän!

Pukeudun esiliinaan, alati palvellen -
hulluntyöstä hyödyn.

Jumala on olemassa, Jumala!

Ja vastineensa alati Helvetissään vartoo:

Hiljan katoamme hitaasti armomme sisään
jättäen jälkeen vain klovnien kyyneleet.

Eivätkä kyyn eleet ole muuttuneet -
yhä saalistaan vartoo ja saalistaa
vielä luullen itseään kuristajaksi.

Ennemmin tyttö palaisi tulessa,
kun on luonnoltaan niin himoittava.