"Katso, kuinka hymyilen vailla kasvoja,
kuin käyn luoksesi, härillä manalan.
Ratsastain kolmipäisten syntien selässä,
Zorrona zombieprinssi
prinsessalle.
 
Katso rakas kuin maalaan yllein sinun armosi
katso kuinka kuutamo siinä hohtaa
ja kuinka kovin pimeys sitä rakastaa -
kuin sylissäin uinuva
sinä neiti Sally,
murheen Morticia."
 
***
 
Saaliisi maku -
huulillasi eilinen.
 
Himo vailla tunteita,
addiktin romanssi.
 
Katseessasi pimeys, kaikki se kaipaus -
se jonka luojansa loi olevaksi.
 
Tiedän me tämän yksin voisimme kokea - 
laulaen, leikkien huolisit lihani.
 
Peittäisit kehoni suudelmin surruin
joita suloisampia ei luonain lain olisi.
 
***
 
Toivoinhan sydämeni irti,
läpi rinnastani -
tämän toiveen toteutithan
aarteeksi minulle.
Suukottaisitko sanoja
siihen ikityhjyyteen,
joka minut täällä pitää,
joka mieltäni jauhaa.
Riitein vanhoin uhrailen
itseni sinulle 
jonka katseessa puhuu tyyni
 ja pimeys pauhaa.
Vaivuin tummuuteen
sinuun ikuisen
näin yö meidät pitää,
kuollut elää -
huomen palaa.