Hän makaa huoneessa hiljaa.
Dekadenttina kuin nukkelapsen ruumis
silpojien paratiisissa.
Galaktisen katseesi alla
on hän oleva
yksi tähdistäsi.
Oi kosmokseni,
kuinka vaikeaa onkaan
hengittää lähelläsi
saati kirjoittaa runoja (väärille tähdistöille)
kun maailma rakastelee meitä palasina.
Rakastaen sisältäpäin.
Tehden meistä Jumalia.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.