Kaikki alkaa aina sanomattomista sanoista,
pyhästä hiljaisuudesta, sormieni luista.

Korpin huudosta yössä/
edesmenneistä tähdistä:


minullahan on tapana keräillä
kauniita kuolleita asioita.


Joten mitä sanoisit, mikäli tekisimme diilin?

Sydämesi purkkiini, kopio kallostasi
koristamaan näitä karmivan valkoisia seiniä.
 

Maljaksi tälle jaetulle hulluudelle.
 
Koska minä olen tutkinut sinut tarkoin.

(Tuntenut.)

Mielessäni mittaillut henkesi painon.

Ja arvo sielussasi, kuin perhosen lento.

(Rakkautemme on.)