Minä maalaan sinun kuvasi luillani hiekaan
ja tauluiksi gallerioihin kauneuden ja kauhun.

Päivitän CV:ni uusiksi - takaisin juuri siihen aikaan,
jossa söpöys rakastelee kuolemaa.

Itseään katuu.
 


Ollako vai eikö olla -
unemmekin on universaali käsite -
lienekö olemme olleet vielä olemassa lainkaan?

Huulesi huulillani, tuntoni rakkain.
 
"De mortuis nil nisi bene."

Mene ja tiedä.

Mutta älä varasta.