Absintti on kirottujen humalatar.

Minä olen yksi niistä, onnekkaista
joiden päänsisäinen vuoto ei koskaan vain lakkaa -
haaveilen kauas kadonneista maista,
joiden rannoilla luovuuttain synnytin synneistäni -
rakastelin lankeemuksesi aallokoissa.
Kadotin siipeni jo kauan sinua aiemmin -
myin sieluni Kalille/Astartelle -
enkä yksistään mielijohteista
uhraa sataa kynttilää yön tuhansissa tunneissa vain manatakseni itselleni
armaan.

(Luuni lue!)

Lue luitani, rakkaani - sielunvertani juo
ja saatat nähdä elon karman.

Tuli puhdistaa, uhrituli rakkauden
vaikka itse olen muka sitä vailla:
neitsyenä saatanhan tanssia liekeissä sen
sekä klassisena huorana liekkejä naida.

Varastinko salaa?
Kas itse kadotin sydämen sen, jolle elämäni oli vain vainaa.
Tämä maailma on lainaa,
elontie itse ikuisuus.

Kosmos on kadotetun jumalatar aina.