Olet alkujumalar,
olet luonnonvoima.
Olet äiti maa, olet alkuvirta,
joka synnyttää kaiken 
ruumiittoman ja ruumiillisen
olet Tigris ja Senegal -
kaikki maailman legendat
löytyvät sinun kuvistasi
kirjattuina ikuisiin kallioihin,
jotka sinuun yhä uskovat:
ne kesyttävät rannat
ja vuolaina metsissä
myyttisi kulkevat vapaina
eksymättä meissä kaikissa,
jotka katsoa uskaltavat/
kehtaavat kurkistaa
aaltojen syvyyksien alle -
lukea takakannet
sekä kirjoittaa kirjoihin alkusanat.

Ja joet virtaavat otsalohkosi päältä 
vapaasti hukkuviin mieliin, ikuisina.
Hyvin moni meistä yhä nukkuu,
mutta me muut näemme hereillä unia.
Kirjattuja unelmia, jotka vaativat tahtoa
puhdistaa tämä maailma
joka itkemättä kärsii
ja on sankaritar.
 
Jumalatar, joka renkien käsissä makaa.

Kuutamo laskeutuu alas maan yltä sirppeineen
ja nousee taas uudelleen auringon tilalle.

Hopeista loistoaan hehkuen leiskuu
rakkaudesta sinuun uskoo,
tyttäresi.

Olet kaiken alku - armelias äiti Gaia -
vihreä, vehreä jalokivi avaruudessa.

(Oi, miksi -
voi miksi me sinua tuhoamme?)

Ja silti kaikki turvaudumme sinuun.