Rakkaus, jota kannan - ole kirottu!


Kirottuja olkoon ne aikojemme päivät
jolloin hellimme toisiamme ja ylistimme elämää
kuin iho vasten ihoa elimme,
tunsimme lemmen.

Ja myös kirottu olkoon se aika,
jolloin saimme juopua - kuin humalasta 
ja monesta muustakin ilomme saada,
kuin mausta viinin.

Olkoon kirottu se musiikillinen taika,
tunne jonka surmasi aika/
rakkaus jota kannan - olethan kirottu.

Koska kun jo melkein sinut sain
sain silloin tarpeeksi haaveistain.


Levolle lasken sinut lepäämään luinesi
syvimpiin multiin.