"Vielä jonakin päivänä sinä tulet,
katsot ja teet minun maailmastani tyhjän autiotalon."
 
***
 
Näet iiriksilläsi minun uskoni ja minun on pidettävä kiinni tämän maailman seinistä
sillä pelkään niin, että nouset varjolintuna siivillesi ja viet minulta pois tämän kaiken.
 
Kuten ne pilvet, jotka kerran rakensivat minulle unelmia
vaan nyt taivaalta paistaa aurinko 
ja unelmani - ne liukuvat pois tämän maailman väreistä.
 
Niin sinä ilkut, viekkaasti naurat kertoen
kuinka säät ne vain pesivät pyykkinsä.
 
Kuinka Siperia opettaa ja kuinka minun nyt tulisi varoa sinun silmiäsi -
tekihän katseesi tästä kaikesta totta.
***
 
"Vielä jonakin päivänä sinä saavut minun luokseni,
 
lupauksenasi rakentaa kanssani tätä maailmaa
 
vain sytyttääksesi taloni rippeet tulisempaan Infernoon,
 
kuin mitä se on, josta kirjoitetaan kirjoissa."