***
Kohtalo minä olen
väistyvän ajanjakson viimeinen tie.
Metsänpeittämä pimeys valolle.
Uusimman auringon nousu/
viimeinen kappale kirjoissa
heille, joilta usko petti.
Elämänsokeille.
Tiedä huuto ikuisuudessa – osa minusta on jo lopettanut kaiken-
sen laskeutuessa ajattomilta siiviltänsä tuonen.
Haavojansa se salassa nuolee
uuden maailman ensimmäinen lankeemus
kuin Eedeniin kaipaava viaton.
(Aika katuu).
***
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.