Kyynelkeitä ja kyyneleitä -
sinusta katsoin ja luin kyyn eleitä;
puolen pimeämmän säveleitä lausuit,
houkuttelit luoksesi, sinä vanhoista vakain.

Muistoja ja muistelmia,
olennon tummimman sydämen armaan
kertomia tarinoita kaksi käsin luin/
sain mustelmia,
sinun kietoessasi lähellesi tiukasti
vaivuin transsiin - niin ekstaasiseen romanssiin,
aivan kuin paholaisen valssiin
tarvitaan aina kaksi tekijää
sekä kaksi tuottajaa.
 

And all I had ever dreamed was to fall
straight into your arms
just like all the other angels fell.

To be fullfilled by all of that strange sparkling light in you.

To be consumed away by the sweetest taste of darkness.