Kallioilla ikuiset kasvonsa kiviset,
metsillä huutonsa tuulessa kaikuva.
Merellä ääni ja taivaalla katse.
(Auringon kosketus pimeyden iholla)
Ja elo pinnalla maan, kasvutarinaksi luotu,
niin moninaisin säkein
me kuljemme täällä.
Minä näen itseni satuna -
minä samoojaksi syntynyt,
ihmetellen ikikuljen maailmaa
läpikäyden tyyneyttä.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.