I
 
Ja siellä ne hiljan vapaina makaavat 
ajattomina helminä jokien pohjissa -
valtamerten aalloissa,
kylpevät laguuneissa
sinistäkin sinisempinä,
katveessa heinikon ja hiekan.
 
(Salojen saleissa, salattuina
kalojen talot kertaavat totuuden.)
***
 
II
 
 
Ajat koskemattomissa ihmiskäden
ovat luontoäidin historiaa -
koristeltuina kukkasin ja höyhenenkevyinä
oksistoissa nukkuvien lintujen talot.
Vastaan huomaansa ne ottavat sydämet,
hellivät luokseen saapuvat sielut.
 
Kuulevat ne laulut
sävelin kerrotut
päällä meren ja maan,
alla taivaan.
 
***
 
III
 
 
Sydämiinsä koteloituvat,
silkkinsä kehräävät
rinnallesi laskeutuvat
perhosten alut.
Näin täällä ovat kodit -
sanat meistä alkavat.
 
Satujen kertomat
alkujen tarut.