Pelkään näiden seinien murenevan hiljaa
katseeni palosta,
koska niin paljon minä haluan olla sinulle läsnä -
olla sinulle pala öistä taivasta.
Palanen sieluasi vielä joskus
ollen se vesi, jossa peseydyt.
Ihosi ihoani vasten,
henkeni sinun hengessäsi.
Ja silti minua vaivaa kärsimys kova.
Sanaton.
Sanojen pelko.
***
Kuinka uskaltaisin koskettaa
haavoitettua sydäntäsi.
Sieluasi, joka kerran lauloi
ja nyt kärsii
ollen surusi peili.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.