Kuule tuoneiden kulkua ikimetsän syleilyssä.

Haudoissa eksyneiden, kotia etsivien ihmislasten ääretöntä huhuilua vapauteen.

Susi-ihmisten ikuista ulvontaa kuutamolle,
joka korvessa loistaa. 
 
Niitä valottomuuttaan hehkuvia tähtiä
ikipimeällä kanvaasilla. 

Kuuntele tarkoin, niin hämärä saattaa yllättää. 

Kysy hiljaa. 
 
"Missä kotini on? " 

"Kuka olen?"