Jos kuolema on elämys, saattaa sitä elonsa unohtaa.

Hehkuvat taivaat - polttavat helvetit -
maa kun nyt kuolonuneen nukahtaa.

Orjana pyhän elon sitä kuvittelen ikirauhaa -
polttakoon liekit tai laulakoon serafit -
hautaa syömmein kaivaa 
luona armaan.

Kyyneleiden loisto siis lauluissasi anna.

Mustia ruusuja kupeilleni kanna!

Annathan viimeisen suudelmasi olla:
ei sitä, mikä herättää 
vaan sen pelkkä käänteiskuva.

Tabula rasa.