Sydän täynnä kipusiteitä
ja hampaat, hampaat aortassaan
hän yrittää etsiä silmiään pelilaudalta
jotka noita muutti nopiksi.
Ei ollut viisas eikä ottanut opiksi,
että naisen sydäntä ei parane uskoa.
Valheita täynnä ovat nuo jokerit,
jotka keinuttavat lautaa.

Sokeana sitä ei saata tietää,
kuka on petollinen valinta, kuka lautturi
tai minkälainen onkaan rouva,
joka viimeisenä laulaa.

Peilit näkyväksi tuovat savun
ja näkeville ovat ruma kirous:
Muutu perhoseksi. Lennä.

Tai mato olet maan.

Kipusiteitä itsensä täyteen kuvitellut mies
kertoo keksittyjä satuja syömmensä mustelmista.

Vaan sokeana ei kykene näkemään huomista.

Se on se ironia -
vain kuvitella voi

(vaikka sanoittaisi kokonaisen aarian
Juudaksen suudelmia).