Levitän kauniiksi leteiksi kesän kultaiset hiukset
hennon neidon ohimoille.
Iholleen kirjoitan auringonpalon
ja silmiinsä taivaansinen, poutapilvet.
Puvukseen mekon - kuin auringonkukan-
keijujen ja hyönteisten luoman taian.
Kruunuksi kutreilleen kristallikruunun,
jossa kimaltavat aallot kesän,
lämpö meren.
Ja taitavasti tanssii tyttö tuo,
elovena.
Seuraten kauriiden polkuja,
Augustina.
Kesässä kuiskauksena kulkee -
kevyt kuin ballerina.
Pitäen pimeän poissa vielä hetken.
hennon neidon ohimoille.
Iholleen kirjoitan auringonpalon
ja silmiinsä taivaansinen, poutapilvet.
Puvukseen mekon - kuin auringonkukan-
keijujen ja hyönteisten luoman taian.
Kruunuksi kutreilleen kristallikruunun,
jossa kimaltavat aallot kesän,
lämpö meren.
Ja taitavasti tanssii tyttö tuo,
elovena.
Seuraten kauriiden polkuja,
Augustina.
Kesässä kuiskauksena kulkee -
kevyt kuin ballerina.
Pitäen pimeän poissa vielä hetken.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.