Fantasia sinusta utuinen haavekuva 
huulillani kyynel vastassani seisovan hahmon
tumma kaari kaatuu ylitsemme, kuin varjo
ja tosiaan: kiveähän me olemme,
sydämemme elävä on

liha

leikkaantuu veitsen alla suoraan niin sujuvasti,
kepeästi tanssii veri pinnalla syvään uurretun puun
siemenet yhä metsässä kasvain uutta
tilankuvaa vehreydelle pimeässä loistaa

tähti toisen galaksin

kautta kulkevat aatteidenkuvat -
menneisyys ja aaveintiet aina yhtäläisiä ovat
korkkikruuvit kohtalon kieroja, kuin sanat
ja kuin fantasiat sinusta,
utuisuus sielussani.

Pian sataa.