Rakastanko vapauttani/
sitä selliä tulistako kaipaan, 
jossa itsekin olin vanginvartijain
ja suhteessa kanssavankein/vangitsijain
onnettomana liekö kasvoin
toisaalta olinko vain onnellinen dorka?

Verellä, tunteilla ja huudoilla peitelty on 
minun sellini pyhin, kätketyin avain. 
 

Voiko kadotusta ja kaaosta ikuisesti paeta? 

Vankilaa syömmensä luomaa?