Nainen soittaa rumpuaan öisin
aina alas alisen porteille.
Istuu ikkunalaudalla avaruuden
ja kurkottelee hopeista kuuta.
Huulensa mustaa punalla keskiyön
kunniaksi messun tumman
ja antaa hiustensa kasvaa/
tavoitella juuriaan.
Juuretonna täällä maailmassa
silti kytköksissä kaikkeen
maagisen maailman musiikkiin,
entisistä elämistään löytää tulta:
Sitä samaa, joka palaa silmissään
ja sydämensä oikein sytyttää
tanssiin mitä tulisimmassa duurissa/
kehossaan villin naisen voima.
Kietoutuneena metsänpeittoon/
joka lämpöä sieluun suo
ei hän suinkaan ole eksyksissä
vaan kotonaan jumalaisen keskellä.
Vanhojen temppeleiden ympäröimänä
luontomme iänkaikkisilla poluilla
oman karmansa kantaja
ja taikansa kannattaja.
Vanha sielu, tuo nuori noita -
nähnyt jo aikoja muinaisia/
näkyjä ennen syntymänsä aikaa
niin suurella kaipuulla muistellut.
Elänyt monta elämää,
monen muodon kautta kasvanut:
niin kovin kauniina näkee maailman
sen kaiken kivunkin takaa.
Alas muinaisen alisen porteille
kas kantautuu tuo soitto rumpujen -
kuutamoaan katsoo nuori nainen
hymyillen, vinosti haaveilen
tässä ikielävässä
kaikkeudessa.
aina alas alisen porteille.
Istuu ikkunalaudalla avaruuden
ja kurkottelee hopeista kuuta.
Huulensa mustaa punalla keskiyön
kunniaksi messun tumman
ja antaa hiustensa kasvaa/
tavoitella juuriaan.
Juuretonna täällä maailmassa
silti kytköksissä kaikkeen
maagisen maailman musiikkiin,
entisistä elämistään löytää tulta:
Sitä samaa, joka palaa silmissään
ja sydämensä oikein sytyttää
tanssiin mitä tulisimmassa duurissa/
kehossaan villin naisen voima.
Kietoutuneena metsänpeittoon/
joka lämpöä sieluun suo
ei hän suinkaan ole eksyksissä
vaan kotonaan jumalaisen keskellä.
Vanhojen temppeleiden ympäröimänä
luontomme iänkaikkisilla poluilla
oman karmansa kantaja
ja taikansa kannattaja.
Vanha sielu, tuo nuori noita -
nähnyt jo aikoja muinaisia/
näkyjä ennen syntymänsä aikaa
niin suurella kaipuulla muistellut.
Elänyt monta elämää,
monen muodon kautta kasvanut:
niin kovin kauniina näkee maailman
sen kaiken kivunkin takaa.
Alas muinaisen alisen porteille
kas kantautuu tuo soitto rumpujen -
kuutamoaan katsoo nuori nainen
hymyillen, vinosti haaveilen
tässä ikielävässä
kaikkeudessa.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.