Runoilija, kerran kohtasin sinut
silloilla kuun ja taivaan.
 
Sanailija, annathan lempeni laulaa
tuulissa koleiden talvien.
 
Kerro tarusi,
lahjoita minulle lupa
että kerran saan kirjoittaa sinut.
 
Olen muusasi ja sinä ne sävelet
joista tehdään totta
ja minun satuni.
 
"Niin sinä olet minun unissani
rakas, utelias orvokkini -
ketoni kaunein kruununkukka
rakkaimpien sävelteni laulaja.
Sinä hiljaa viettelet minut nukkumaan -
unelmia lupaat synnyttää
ja päiväunia, keveitä
luoda sanoillasi,
minun."
 
 
Sinä tanssit siellä,
leikit pilvien päällä -
siellä sinä lennät.
Kaikujasi laulat siinä maailmassa
josta ei ole lupaa pudota.
 
Sinä kasvat siellä
jossa taivas nauraa
sinä siellä olet minun muusani
ja kaikki minun alkuni
on todella se hetki
jolloin kohtasin sinut.