Pisarat putoilevat taivaalta alas itkien surtuina
langeten ikkunan kuulaalle pinnalle, suolaiselle iholle
joka tuoksuu tervalta ja ruosteelta -
vanhalta, karvaalta puulta.
Lasien kaiteissa helähtää jää
syksy tekee ympärille pimeää
haurasta kerrosta ympärille elämään
puisten kaiteiden pinnalle
 
Ulkona tuuli tarttuu metsikön lehtiin
ja hengittää hiljaa oksien lävitse
silittäen tiensä lävi kaiken sen vihreän
ja taivuttaen sen tahtonsa alle.
Ensimmäinen ruostunut lehtikasa maassa
on lienee aika kaivaa esiin ullakolta
sydämelle villapaita
kun saapuva hiljaisuus
maalaa taivaan valkean.