Rakkaus se on hullun huume.

Minun huumeeni on runo.

Petollinen veitsi selkään,
kuin parhaan ystävän noituma.

Toisen iho oman lähellä
intohimon hitaassa tanssissa.

Paluu elämän alkulähteille
ja eksyminen mitä pimeimpään,
mustimpaan maailmaan.

Kuolla prinsessana ja herätä hirviönä -
mikä shokki kovin kauniille
niin kauhean rumana kuolla.
 

Minun huumeeni on runo.

Mieleni sanoittama sana.

Se on puoliso, joka minut viettelee
ja se on miekka, joka minut surmaa.

Se, kuinka joskus synnyn itsestäni
kasana luonnon suomaa voimaa.

Käärmeennahkani on monikuvioinen.

Ja jos elämä on vain yksi
on niitä rinnassani tuhat.