perjantai, 11. syyskuu 2020
Vielä hetki aamuun hukkuu
kun läpi valon kajo lyö.
Vaieti rinnassani nukkuu
sinä ja tää sysiyö.
Eikä mikään maailman aika
tunnu yhtä vanhalta, kuin taika.
Sormet sormissa, aamu kukkuu.
Olemme rakastuneita.
(Sen maku kuin magiaa.)
Arkistotekstejä Avaruus Elämä Fantasia Fantasiaruno Harrastelijarunous Harrastelijarunoutta Harrastus Inspiraatio Inspiraatio musiikista Kevät Luonto Musiikillinen täydellisyys Musiikki Oldschool poetry Pöytälaatikkoruno Rakkaus Rakkausruno Runo Runous Runous. Saturuno Syksy harrastelijarunoutta pöytälaatikkoruno
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.