Kauhistelematon kauneus viivoilla tanssii -
eivät timantit riittäneet viimeiseen ilotrippiin
ja nyt hän vaikenee, kun hänen edessään on,
jokin, joka väittää itseään jumalaksi.
Sydäntänsä vaatii, sulillansa hivelee, viehättää
alastonta ihoa, kahleitten kätkemää kehoa.
Ruoskitulle sielullensa nauraa,
sillä olemmehan me ne orjat -
kaleereihin tuomitut, onnettomat.
Eikä valuutta vaihdu kädestä käteen
toisin kuin neulat muinoin menneisyyden kujilla.
Elävä elin on täysin eri asia.
Oikea jumalten luettava kirja.
Ja vaaka on aina valmis
tulkitsemaan syntiensä painon.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.