Olisinko silmissäsi kaunis
vai pelkkä nukke marmorisella iholla
klovnimeikit kasvoillani
opettelemassa sanoja muovisen romantiikan?

Toisitko luokseni ruusunvarret,
kukistaan kauniisti irroitetut -
viattomat sydämet raaimmillaan ovat,
yksinkertaisuutta rohkeimmille.

Sieville sieluille terävät piikit
tekevät syvimmät naarmut, niin sanotaan
ja epätoivoisin itseään piikittää -
kokeakseen uuden aamun ja armauden.

Minä olen unelmoinut siitä tunteesta,
mitä olisi kävellä siivetönnä pilvien päällä.
Mitä mahtaisikaan olla totuus
ja todellisuuden suhdanne?

Mistä sinä unelmoit, halusin kysyä kerran.

Hiljaisuus ompeli huuleni umpeen -
teki kasvoilleni tikit.

Sanoit tähtisilmäksi,
vaikka olin vain langennut
valkoisella maalilla maalattu
marionetti.