1.
2.
3.
Haaveilla nyt olevansa jonkun Eurydice, Astraea, Artemis.
Kuolla kun on kovin turha uskonto nykyään,
kun voi vaikka paeta pois maan päältä tai ryhtyä "hulluksi".
Niin metsä vastaa, kuin sinne huhuilee
oli sitten kruunu kutreillaan
tai sarvet päässään.
Ja tässä iättömässä, loputtomassa yössä, onko olemassa lohtua -
joka estäisi meitä kulumasta pois
elämässä, jossa pelkäämme menettävämme kaikkemme.
Tuli nuolee bootsiemme kannuksia jo niin kovin, suutelee liekeillään askel askeleelta.
Maa omansa polttaa.
Maa omansa polttaa.
Ehkä on parempi paeta.
2.
Kuvitella nyt olevansa jokin jumalatar sinulle.
Demeter, Kali, Cybele.
Vuotaa ulos sydänverensä silläkin riskillä, että jokin tragedia kaivaa sydämensä ulos rinnastasi.
Olla Jumalten, unien ja petojen äiti -
Niin kuvitteellisten,
kuin tuotettujenkin tunteidensa
tuotos ja tulkki.
Kuvitella nyt olevansa jokin pirun jumalatar.
Taivas pettänee pian yllämme.
Pian saapunevat tähdet.
Ja sinä olet kaukana,
niin kaukana...
Ja sinä olet kaukana,
niin kaukana...
3.
Lopulta olla haettu kokonaan pallon päältä pois -
olla morsio, pimeän vanki.
Amaterasu, Persephone, Lilithe/Lilitu.
Valtakuntansa entinen prinsessa
ja tulisen linnansa valtijatar -
kruunataan pian kevään kuningattareksi
talven vankilastaan vapautuva
auringonkuva.
Haaveilla ja kuvitella nyt olevansa
kaiken pimeytensä keskellä
kuningatar.
Antautua tulelle
ja elää alla liekkien ikuisten.
Taivaat kääntyvät vielä.
Ja he itkevät,
kuinka kaunista voikaan olla
loputtomuus.
Kruunu ihon alla.