Aux étoiles

Ei Katsettakaan

2026-07-07T11:40:00+03:00

Ei katsettakaan, ei ikinä,
sillä silloin pitäisi minun kerjätä, kuin rotta
ja sellaiseksi en syntyä voisi -
olen kosminen avaruus
ja prinsessa.

Kuin alas tulisikaan vajota,
koskettaa läpimätää "valontuojaa".

Tiedän teot, kas
kun sydämenne punnitaan.

Vain harva on keveämpi sulkaa.

¤10 years of poetry & tunes ¤

2026-07-05T07:25:00+03:00

Huomasin juuri, että olen ollut tälläkin sivustolla kirjaamassa runollisia aivohäiriöitäni ylös jo yli 10 vuoden ajan.

Ja kun tuntuu, että vasta tämän blogin perustin - näin se aika rientää, mitähän olen saavuttanut?

Toisella sivustolla on tullut kirjoitettua runoja jo kohta 25 vuotta eli se on jo aika saavutus näin "lyhyeen" ikääni. Kaipa tämä sitten onkin jotakin muutakin, kuin vain harrastus. Unelma, pakkomielle tai obsessio. Tiedä häntä.

Ainakin olen oppinut sen, että rakastan kirjoittaa. Tämä vuosi tosin on ollut tähän mennessä paljon edellisiä laiskempi tuotannollisesti, but the dance goes on...

Alhaalla joitakin suosikkikappaleitani tähän hetkeen,

taattua "synkkispoppia" tietenkin kaikki.

#Lovelove.

- Mina.

The Awakening - The Dark Romantics: https://www.youtube.com/watch?v=6lxMMEqOwz8

Cvlt Ov the Svn - I am Your Reckoning:https://www.youtube.com/watch?v=SUyGCfpiwYc

Wishborg - Apocalypse: https://www.youtube.com/watch?v=3d_KToDqyN0

The Cure - The Hanging Garden: https://www.youtube.com/watch?v=yEH5jReEkSk

Type O Negative - Anesthesia: https://www.youtube.com/watch?v=CcPT_vs1qc8

Kosminen Unelmoija

2026-07-05T07:23:00+03:00

Ja runoilija, tuo nälkäänsä uhkuva maapallo
sinä olet: sinut ottava on aikojen valta.

Sanataituruuta parhaimmillaan
nuo muinaiset, viisauden hieroglyfit -
iättömät kiroukset mustankipeät -
yöt ennen avaruutta,
kun saapuivat
alienit.

Ja luotiin maa kerran
titaanien tahdosta.
Virtasi laava ja kohosivat vuoret
äitini Gaian iholla.

Niin yllä kuin alla aina -
mikrokosmoksemme
makrokosmisessa
maailmankaikkeudessa
on kohtalon ja karman alla
elämän aika.

Kunnioita kaikkeutta -
se aina omansa ottaa.

Sydämet punnitaan viimeisenä:

Kevyt, kuin höyhen/
raskas, epäoleva.

Saapua paratiisiin jo elävänä taas on jo lahja.

Rakkautta kuuntele,
loitsija, laulaja.

Nähdä Hymy Pimeässä

2026-06-20T07:53:00+03:00

Ylösalaiset kasvot yhtä hymyä
HÄN/eilinen kävelee meitä vastaan
kaatosateessa.

Tämän kaupungin ruosteiset kadut valuvat takaisin Babyloniaan
ja me kuolemme kaikki valehdellen.

Nauraen piirrämme
taivaille siivet,
sillä me olimme valhetta,
muinaisten unelmaa.

Vaihe I.

Uniaika ei ole kuvittelemassa
huomista enää -
taiteilijat pakkaavat luunsa
ja jättävät maan.

Kosmokseen palaavat -
takaisin siihen kaipuuseen,
mitä oli kerran olla tässä:

Luoda eloon ja polttaa pois.

Niin kaunis tuli paloi,
hehkui hiillos.

Aaveista

2026-06-20T07:52:00+03:00

Minä olen etsinyt sinua, etsinyt
katseista, ilmasta, tulesta, sydämistä
löytämättä jäljeäkään todellisuudesta,
jossa kerran kadotin sinut.
Sinä saavut yösi kautta uniini
surullisen suloisiin,
joista hätkähtäen heräävä olen
tarkoitustani vailla.
Hukkasin lempesi, hehkusi, loimusi
eksyessäni tähän elämän virtaan,
joka käänteisenä onkin kuoleman maa:

Ilma, jota kerran hengitimme
on nyt hukuttava minut.

Elämäni värit katoavat -
voimat, jotka maalaavat taivaat
ovat nyt puhdas,
pikimusta yö.

Tätäkö on elävänä kuolla?

Olla sieluaan vailla.

Sydän palava,
vain pelkkä ruumis ja tunteeni minussa
kaipuutaan huutavat
aaveet.

Katse/Ikimeri

2026-06-20T07:51:00+03:00

Meren silmät, näetkö,
kuinka hän katselee sinua.
Sinulla on sydämessäsi kadotus,
johon kaipaamme upota
ja kerääntyä rannoille
aaltojesi lailla.

Aaltojesi lailla
vertasi palvoa.

Kohtalo on kirkas kuvajainen,
kosketa minua.
Tee minusta ikireliikki
koralliriuttojesi huomaan.

Kaipaan pintasi alle
ja maan varjoa vaille
haluan paeta -
sukeltaa tyyneyteen
katseesi taa.

Plague

2026-05-29T08:02:00+03:00

Yösi tanssii, yösi tanssii -
kukoistaa tämä ikuisen elämän baletti.
Kuolleiden teatteri karsastaa meitä
kun marionettien päät putoavat.
Ja kuolevaisuus veressäni
muuttuu tuhkaksi ja maatuu,
demonieni ottaessa vallan
kuorin pois valheellisen valon.

Pimeys kruunaa, pimeys kiroaa:

Rakkaus ottaa vallan
autiosta talosta.

Kuinka unelmoinkaan kaikki elämäni kadotetut tunnit:

Yösi tanssii veressäni,
kuin olisi viimein kotinsa löytänyt -
minut sisäänsä imenyt
iätön pandemia.

Annoit minulle kukkasi, lupasin pimeyden

2026-05-17T08:11:00+03:00

Tumma sydämesi synkistä syvin -
kuin Mariaanien hauta mertemme/maidemme alla -
vuotaa kaunista ikivertaan
huulieni lävitse,
rintojeni kupeeseen.

Hopeisen, ikuisen Lunan luona
näin lupaudumme toisillemme.
Sinä hiljenet, viilenet -
makaat hiljaa, kuin hauta:

Suutelen ikuisen elämän
ja nielet pimeyden.

Sidothan rakkaani pitsiset nyörit
vyötäröllein solmittuun neidonsurmaan.
Minä omistan tähdet silmistäsi
ja sinun laulusi on yöhöni hunajaa.
Vereni vieressäin veressäsi,
mikä klisee olemmekaan, me ikuiset kaksi.
Palvomme öitä ja paeten aikaa
syntyy tumma rendezvous.

Yöhän on rakkauden aikaa.

Mrs.Devil

2026-05-09T08:36:00+03:00

Rakastaminen käsitteenä on hyvin
paradoksaalista,
mikäli puolisona on pirulainen.

Kaikki se tuli ja tappura.

Meidän lihalliset ilot ja onnen hetkemme
mitattiin paunoissa ja punnissa.
Ja rakkaus, mikäli se käveli vastaan -
toisen katseessa ja kosketuksessa
eloon virkosi.

Sinä sulhaseni -
kuin langennut aamunkoi -
illansarastuksessa
muutut yöperhoksi.

Lumoat meille ylle
smaragdisiivet.

Lennämmekö taivaaseen jälleen -
paratiisin kadonneen
löysin jostakin synkästä
sydämeni nurkasta.

Tarjosit kodin,
näin langenneen valon.

Paholaiseni,
yönvalkea.

Punapäät rakastavat tulta/Amour

2026-04-29T18:57:00+03:00

Me olemme kulkeneet teitä langenneen auringon

ja uneksuneet kiertoja kapinoivan kuun.

Pimeän tyhjyyden alla

ikiavaruus kutsuu

keinumaan Saturnuksen renkaissa.

Korkealle,

korkeimmalle.

Maalaamaan todellisuudeksi revontulet,

miljardit sävyt ja hohteet kosmisen

sielun sykkeessä

sydän havahtua saattaa

koska oman pienuuteni tunne

kulki juuri kadulla vastaani

enkelini silmissä.

Rakkaus pahalaiseeni on nimittäin vallannut minut

ja tämä kirjoitettu ja kirottu elin -

sydämeksi kutsuttu-

on herättänyt tunteiden kosmisen vallan:

Tietämättään hurmannut,

hurmioinut tulellaan.

Oi' rakkaani Lucifer, suutele minua tähän

tiedostamattomaan pisteeseen,

josta perin aikojeni alun.

Herätä eloon se peto,

jota olet aina kaivannut

pelätä.